Loimi-Hämeen Jätehuolto on tänä kesänä selvittänyt vuosina 2023–2024 tyhjennettyjen biojäteastioiden täyttöasteita. Täyttöastetietoa kerätään jokaisella biojäteastian tyhjennyskerralla, jolloin jäteauton kuljettaja merkitsee kiinteistön tyhjennystietoihin astian silmämääräisen täyttöasteen asteikolla 0–110 prosenttia. Selvitys toteutettiin koostamalla aineistosta paikkakuntakohtaiset täyttöasteiden keskiarvot ja tutkimalla eroavaisuuksia paikkakuntien, vuodenaikojen, asumismuotojen ja erilaisten biojäteastioiden välillä. Saadut tulokset osoittavat, että erityisesti taloyhtiöiden biojäteastioiden täyttöasteissa on vielä parantamisen varaa – joskin alueellista vaihtelua esiintyy, ja paikoitellen täyttöasteet ovat jo hyvällä tasolla.
Taloyhtiöiden biojäteastioiden täyttöasteen kokonaiskeskiarvo vaihteli eri paikkakunnilla 28,5–48,0 % välillä. Matalin keskiarvo oli Humppilassa ja vastaavasti korkein Forssassa. Täyttöasteen mediaani eli keskimmäinen arvo oli pienin Humppilassa, jossa mediaani oli 20 % ja suurin Forssassa, jossa vastaava arvo oli 50 %. Oheisessa taulukossa on eriteltyinä täyttöasteiden keskiarvot paikkakunnittain. Tulosten perusteella asukasluvultaan suurempien kuntien ja kaupunkien taloyhtiöissä biojäteastioiden täyttöasteet ovat keskimäärin korkeammat mitä pienemmän asukasluvun kuntien taloyhtiöissä. Biojätteen erilliskeräys on pakollista vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä.
Omakotitalojen ja paritalojen biojäteastioiden täyttöasteen kokonaiskeskiarvo vaihteli 29,4–64,7 % välillä. Matalin keskiarvo oli Somerolla ja korkein Ypäjällä. Täyttöasteen mediaani oli pienin Oripäässä ja Somerolla, joista kummankin mediaani oli 30 % ja suurin Ypäjällä, jossa arvo oli 80 %. Oheisessa taulukossa on eriteltyinä täyttöasteiden keskiarvot paikkakunnittain. Tulokset osoittavat, että vapaaehtoisesti biojäteastiaa kiinteistöllään käyttävillä täyttöasteet ovat keskimäärin korkeammat mitä taloyhtiöiden biojäteastioissa. Eroa saattaa selittää korkeampi halukkuus kierrättää, sillä biojäteastia hankitaan tavallisesti silloin, kun sille koetaan olevan tarvetta ja sitä myös aktiivisesti käytetään.
Omakotitalot ja paritalot käsittävästä aineistosta selvitettiin täyttöasteiden eroja myös tuulettuvien biojäteastioiden ja tavallisten biojäteastioiden välillä. Tulokset osoittavat selkeän eron tuulettuvien biojäteastioiden eduksi – tavallisten täyttöaste oli välillä 28,4–54,2 % kun taas tuulettuvien täyttöaste vaihteli välillä 31,1–69,1 %. Tuulettuvien biojäteastioiden korkeampia täyttöasteita voivat selittää esimerkiksi tuulettuvan astian käytöstä syntyvät vähäisemmät hajuhaitat ja siten myös pidemmät tyhjennysvälit.
Tulokset osoittavat, että vuodenaika vaikuttaa ratkaisevasti biojäteastioiden täyttöasteeseen. Kesäisin täyttöasteet ovat pääsääntöisesti selvästi matalammat kuin muina vuodenaikoina vaihdellen välillä 10,5–49,5 % (kaikki asumismuodot), joskin yksittäisiä poikkeuksia löytyy. Matalampiin täyttöasteisiin voivat olla syynä esimerkiksi astioiden tiheämmät tyhjennysvälit sekä ajan viettäminen muualla kuin kotona, jolloin astiaan ei luonnollisesti kerry yhtä paljon biojätettä. Talvisin täyttöasteet ovat suurimmillaan keskiarvon vaihdellessa 35,4–81,8 % (kaikki asumismuodot) välillä, mikä johtuu todennäköisesti talviajan pidemmistä biojäteastioiden tyhjennysväleistä. Kevään ja syksyn kaikkien asumismuotojen keskiarvot sijoittuivat talven ja kesän keskiarvojen välimaastoon (28,1–66,2 % ja 17,4–64,0 %). Vaihtelu vuodenaikojen välillä toistui asumismuodosta riippumatta.
Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava täyttöasteisiin vaikuttavat muuttuvat tekijät. Eri taloyhtiöillä tai kiinteistöllä voi olla eri pituiset astioiden tyhjennysvälit tai erikokoiset astiat, mikä vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon biojätettä kertyy. Omakotitalo- ja paritaloasumisen osalta on huomioitava erityisesti se, että aineisto käsittää vain vapaaehtoisesti biojäteastian kiinteistölleen tilanneet henkilöt. Lisäksi joiltakin paikkakunnilta aineistoa on olemassa vain muutaman kiinteistön verran, mikä saattaa luoda virheellisen kuvan joidenkin paikkakuntien biojätteen keräysaktiivisuudesta.
Aineisto antaa vertailupohjaa, kun myöhemmin tarkastellaan tänä vuonna voimaantulleen biojätteen erilliskeräysvelvoitteen vaikutuksia biojäteastioiden täyttöasteisiin. Velvoitteen mukaan yli 10 000 asukkaan keskustaajamissa kiinteistön on joko liityttävä biojätteen erilliskeräykseen tai kompostoitava biojätteet kiinteistöllään. Loimi-Hämeen Jätehuollon toimialueella keräysvelvoite koskee Forssan ja Sastamalan alueiden keskustaajamia. Lisäksi aineisto antaa mahdollisuuksia optimoida erityisesti taloyhtiöiden biojäteastioiden kokoa ja tyhjennysvälejä, mikä luo edellytyksiä energian säästämiselle ja hiilineutraalin tulevaisuuden edistämiselle. Tyhjennysten ja astioiden kokojen optimoinnilla on mahdollista saada myös taloudellista säästöä.