Poistotekstiilin kierrätys tulee tehostumaan
Viime vuoden aikana Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy toimitti kierrätettäväksi yli 32 000 kiloa poistotekstiiliä. LHJ on ollut edelläkävijänä mukana laitoksen pilottihankkeessa sekä edistämässä tekstiilijätteiden keräystä ja lajittelua.
– Suomalainen heittää pois vuodessa keskimäärin yli 15 kiloa tekstiiliä. Joka vuosi syntyy siis 100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Tästä 80 prosenttia päätyy voimalaitoksiin poltettavaksi, jolloin tekstiilien materiaaliresurssit menevät hukkaan, kertoo Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n viestintäpäällikkö Mirva Naatula.
Tekstiilien käsittelyssä ja uusiokäytössä on otettu merkittävä edistysaskel Pohjois-Euroopan ensimmäisen poistotekstiiliä laajamittaisesti kierrätyskuiduksi jalostavan Paimion poistotekstiilien kierrätyslaitoksen avauduttua puolisen vuotta sitten.
– Uuden jätelain myötä poistotekstiilin erilliskeräyksestä tulee pakollista Suomessa jo ensi vuonna 2023, kun muualle Euroopan unionin alueelle muutos on tulossa vasta vuonna 2025, Mirva Naatula muistuttaa.
LHJ:n keräyspisteet ottavat vastaan poistotekstiiliä maksutta suljetuissa muovipusseissa. LHJ toteuttaa tekstiilien keräyksen yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten tex vex Forssan ja Loimaan, sekä Huittisten Wanhan Meijerin kanssa.
LHJ:n poistotekstiilinkeräystä edistetään myös tutkimuksellisen opinnäytetyön muodossa.
Hämeen Ammattikorkeakoulun Biotalouden insinööriopiskelija Milla Jussila tutki huhtikuun ajan poistotekstiilin koostumusta. Jussilan opinnäytetyö tutkii mitä on poistotekstiili, mitä sinne ei kuulu, paljonko LHJ:lle tuodaan kelpaamatonta tekstiiliä ja kuinka ohjeistetaan oikeaoppiseen tekstiilinlajitteluun.
– Punnitsin huhtikuun aikana LHJ:lle tulleet tekstiilisäkit ja lajittelin sisällön poistotekstiiliin kelpoisiin ja kelpaamattomiin. Tutkin tänä aikana yli 450 kiloa poistotekstiiliä, josta lopulta yli 25 prosenttia oli kelpaamatonta kierrätettäväksi.
Poistotekstiiliin kuuluu vielä paljon sinne kuulumatonta tavaraa. Yksi kompastuskivistä on tekstiilituholaiset.
– Tuholaisten takia koko säkissä oleva tekstiilierä on pilalla, vaikka vain muutamassa tekstiilikappaleessa olisi merkkejä tuholaisista. Tämän takia yhteensä 15 prosenttia kaikesta käymästäni poistotekstiilistä oli tekstiilituholaisten takia poistotekstiiliksi kelpaamatonta.
Lisäksi Jussilan tutkimuksessa ilmeni, että noin 13 prosenttia poistotekstiilistä oli hygieniasyistä poistotekstiiliin kelpaamatonta, esimerkiksi alusvaatteita ja sukkia, joiden paikka on seka- tai energiajätteessä. Myös muutamat kengät olivat päätyneet säkkeihin.
– Tekstiilin tuotanto kuluttaa paljon luonnonvaroja. Energiantuotantoon menevän ja uusiokäytössä hyödyntämiskelpoisen tekstiilin määrä on vielä suuri. Olemme mielestäni silti menossa koko ajan parempaan suuntaan, Jussila toteaa.
Jussilan johtopäätös on tarve viestintään, neuvontaan ja ohjeistamiseen panostamisessa. Tähän Loimi-Hämeen jätehuolto aikoo panostaa entistä enemmän, jotta poistotekstiiliin lajiteltaisiin ohjeistuksen mukaista ja kierrätykseen kelpaavaa tekstiiliä.
Lisätietoa:
viestintäpäällikkö Mirva Naatula
p. 0440242 639, mirva.naatula@lhj.fi