Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään Suomessa 12.–18. syyskuuta. Viikon tarkoituksena on herätellä ihmisiä pohtimaan omaa suhdettaan ruokaan, tunnistaa ruokahävikin syntymisen syitä ja miettiä keinoja sen ehkäisemiseen.
– Ilmastonmuutoksen, energiakriisin ja kuivuuden koetellessa Eurooppaa, nyt jos koskaan jokaisen pitäisi miettiä keinoja turhan hävikin vähentämiseksi. Hävikkiviikkoon osallistuminen on hyvä tapa aloittaa tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja, Loimi-Hämeen Jätehuollon viestintäpäällikkö Mirva Naatula kannustaa.
Taistelussa ruokahävikkiä vastaan pienetkin teot korostuvat, sillä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan jokainen suomalainen heittää vuodessa pois 20–25 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa.
– Suurin yksittäinen hävikin lähde ovat kotitaloudet, jotka tuottavat ruokahävikistä noin 30 prosenttia. Hävikkiä syntyy merkittävästi myös ravitsemuspalveluissa, ravintoloissa, kaupoissa ja teollisuudessa.
Ruoan tuotannolla ja kulutuksella on merkittävä vaikutus ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön. Sen lisäksi, että ruoan tuotanto vaatii maata ja kuluttaa vettä, se aiheuttaa muun muassa vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä sekä kasvihuonepäästöjä.
– Hävikkiin päätyvän ruoan määrä vastaa koko elintarvikeketjun tasolla vuodessa noin 350 000 henkilöauton päästöjä, Naatula havainnollistaa.
Hävikkiviikkoa on vietetty vuodesta 2013 lähtien, eli kampanja järjestetään vuonna 2022 jo kymmenettä kertaa. Kampanjan järjestää Kuluttaja-lehti.
Ei jätettä, vaan arvokasta raaka-ainetta
Naatulan mukaan Hävikkiviikkoon osallistuminen voi tuntua positiivisesti myös lompakossa, sillä arvioiden mukaan nelihenkinen perhe heittää vuosittain ruokaa roskiin useamman sadan euron edestä.
– Suunnittele ruokaostokset tarkemmin, käytä vanhenemassa olevat elintarvikkeet ajoissa ja säilö ylijäämäruoka esimerkiksi pakastamalla, Naatula vinkkaa.
Jos ruokaa kuitenkin päätyy pois heitettäväksi, kannattaa se Naatulan mukaan lajitella biojätteeseen
– Suomessa noin 30–40 prosenttia sekajätteestä on biojätettä, josta saataisiin arvokasta raaka-ainetta biokaasun tuotantoon. Biojätteen erotteleminen sekajätteestä edistää myös EU:n kiertotaloustavoitteita ja parantaa ravinteiden kiertokulkua.
Biojätteen lajitteluun on nyt entistä paremmat mahdollisuudet, sillä uudistuneen jätelain myötä biojätteenkeräysvelvoite laajeni kesällä kaikkiin taajamissa sijaitseviin kiinteistöihin, joilla on viisi asuinhuoneistoa tai enemmän.
– Biojätteen kerääminen laajenee viimeistään 19.7.2024 kaikille kiinteistöille yli 10 000 asukkaan keskustaajamissa. LHJ:n toimialueella tämä koskettaa Forssasta ja Sastamalasta lähteviä keskusta-alueita.
Näillä alueilla myös vakituisessa käytössä olevien omakotitalojen ja vapaa-ajanasuntojen on hankittava erillinen keräysastia tai kompostoitava syntyvät biojätteet. Muilla alueilla kompostointi on vapaaehtoista.
– Myös kotikompostointi on ympäristöystävällinen vaihtoehto. Lisätietoa biojätteen keräyksestä voi lukea kotisivuiltamme, Naatula sanoo.
Keinoja ruokahävikin vähentämiseen kotona:
- Panosta ruokailuun – tee siitä tärkeä asia ja anna sille aikaa
- Suunnittele enemmän – mitä teet ruoaksi, mitä tarvitset kaupasta, mitä löytyy kaapista
- Järjestele – käy ruokakaapit läpi viikoittain ja asettele vanhimmat tuotteet etualalle
- Kehitä kokkaustaitojasi – opettele hyödyntämään kotoa löytyviä ruokia ja raaka-aineita
- Pakasta ruokaa – ja muista myös syödä sitä pakastimesta
- Hyödynnä monipuolisesti erilaisia tähteitä – niistä saa loihdittua erinomaisia munakkaita, pitsoja, pastoja tai smoothieita
- Opettele päiväysmerkinnät – ”parasta ennen” tarkoittaa vähimmäissäilyvyysaikaa, ja sen jälkeenkin tuote on usein vielä täysin syömäkelpoinen
- Haistele ja maistele – hyödynnä aistejasi ruoan laadun arvioinnissa
- Laita lautaselle vain sen verran kuin jaksat syödä