Arkistojen kätköistä löytyneen vuoden 1999 vuosikertomuksen ja vuoden 2024 vuosi- ja vastuullisuuskertomuksen vertaileminen keskenään oli kiintoisa sukellus yhtiön historiaan. Sanomattakin on selvää, että muutoksia on tapahtunut, mutta paljon asioita on silti säilynyt LHJ:n toiminnassa ihan alusta saakka.
Vuonna 1999 yhtiön omistajakuntia olivat Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala, Ypäjä, Akaa (Toijala, Viiala, Kylmäkoski), Loimaa (Mellilä, Alastaro), Koski Tl, Oripää ja Punkalaidun. Ennen vuosituhannen vaihdetta yhtiön toiminta-alueella oli asukkaita n. 93 000. Vuonna 2024 edellä mainittujen lisäksi omistajakuntia olivat Sastamala (pois lukien Mouhijärvi ja Suodenniemi), Eura, Säkylä ja Huittinen. Asuinkiinteistöjä vuonna 2024 yhtiön alueella oli n. 66 000 ja asukkaita hieman alle 130 000.
Varsinaista kaatopaikkatoimintaa ei enää vuonna 2024 ollut, toisin kuin vuonna 1999. Kiimassuon kaatopaikan pohjarakenne oli ensimmäinen EU:n kaatopaikkadirektiivien mukaisesti rakennettu kaatopaikka Suomessa. Ennen vuosituhannen vaihdetta Kiimassuolle loppusijoitettiin vielä 25 000 tonnia jätteitä vuosittain. Orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikoille loppui valtakunnallisesti vuoden 2016 asetuksen jälkeen, joten loppusijoitukseen päätyy nykyisin enää lähinnä maa-aineksia ja asbestia. LHJ:n toimialueella yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus loppui jo vuonna 2014. Nykyisin kierrätykseen kelpaamattomat jätteet pakataan kontteihin jätekeskuksissa ja kuljetetaan jätevoimaloihin hyödynnettäväksi energiantuotannossa.
LHJ:n vastaanottamat jätemäärät vuosina 1999 ja 2024 ovat yllättävän lähellä toisiaan, yhdyskuntajätteen kokonaismäärän vuonna 1999 ollessa n. 45 000 tonnia ja vuonna 2024 n. 48 000 tonnia. Määrä vastaa n. kolmea tuhatta täyteen pakattua konttia vuodessa. 25 vuotta sitten sekalaisen yhdyskuntajätteen määrä oli jo laskussa, parantuneen syntypaikkalajittelun ja erilliskeräilyn vuoksi. Edellä mainitut jätemäärät eivät tosin ole keskenään verrannollisia, sillä 2024 määrissä ei ole huomioitu LHJ:n tytäryhtiöiden jätemääriä, eikä tuottajavastuun alaisuuteen kuuluvia pakkausjätteen määriä. Lisäksi vuoden 1999 lukuihin sisältyivät pilaantuneet maa-ainekset sekä mm. biojäte.
”Vuoden 1999 aikana Kiimassuolle valmistui saastuneiden maiden käsittelykenttä, jossa kompostoitiin soveltuvilla saasteaineilla, kuten öljyllä tai PAH-yhdisteillä likaantuneita maita.” Toisin, kuin vuoden 1999 vuosikertomuksessa, nykyisin puhutaan pilaantuneista maa-aineista, eli pima-aineista. Tältä pohjalta ponnistaa tytäryhtiö Suomen Erityisjäte, joka on alansa edelläkävijä pilaantuneiden maa-ainesten ja muiden haasteellisten jätteiden käsittelyssä. Samana vuonna Kiimassuolla purettiin ja murskattiin raaka-aineiksi muun elektroniikkaromun lisäksi yli 1000 kylmälaitetta, mikä oli nykyisen kylmälaitteiden kierrätysyrityksen ja LHJ:n tytäryhtiön Cool Finlandin toiminnan ensiaskelluksia. Tätä nykyä kylmälaitteita käsitellään yli 100 000 kappaleen vuositahdilla.
Palveluiden kehitys oli kiivasta vuosituhannen vaihteessa. Hyötyjätteiden keräys vähensi sekalaisen yhdyskuntajätteen määrää. Ympäri toimialuetta pystytetyillä n. 150 hyötyjätepisteillä kerättiin lasia, metallia ja paperia, jäteasemilla kerättiin niiden lisäksi mm. energiajätettä, elektroniikkaromua ja styroxia. Vuonna 1999 järjestettiin kiertävä romunkeräys ”Romuralli”, jossa kerättiin n. 4 300 tonnia romua talteen ja uusiokäyttöön. Aiemmin vaarallisten jätteiden sijaan puhuttiin ongelmajätteistä, ja niitä kerättiinkin vuonna 1999 kokonaisuudessaan 414 tonnia. Vielä nykyisinkin Ekotempauksen nimellä järjestettävä kiertävä tempauskeräys kiersi touko-kesäkuussa 1999 kaikki omistajakunnat keräten haja-asutusalueiden ongelmajätteitä. Ongelmajätteet toimitettiin Ekokem Oy:lle hävitettäväksi. Keväisin ja syksyisin edelleen järjestettävät Risupäivät, nykyisin risuviikot, ovat alkaneet myös jo 1990-luvun puolella, alun perin avoimien ovien päivän nimellä.
Tiedottaminen, neuvonta ja ympäristökasvatus on ollut osa LHJ:n lakisääteistä toimintaa jo alusta asti. Vuonna 1999 pääpaino neuvontatyössä suunnattiin syntypaikkalajitteluun ja hyödynnettävien jätemateriaalien hyötykäyttöön ohjaamiseen ja erityisesti keskityttiin yritysten neuvontaan. Painettuja oppaita jaettiin yleisötilaisuuksissa ja ryhmävierailujen yhteydessä, aivan kuten nykyäänkin. Kahdeksansivuinen tiedotuslehti ”Hyöty Sanomat” jaettiin alueen jokaiseen kotitalouteen ja yritykseen. Nykyisen asiakaslehden nimi on ”Kierroksella”, ja se tehdään täysin LHJ:n oman viestintätiimin voimin. Vuoden 1999 aikana Kiimassuolla vieraili 1441 henkilöä ja tiedotustilaisuuksissa oli kuulijoita yhteensä 630 henkilöä. Vuonna 2024 asiakaspalvelu vastasi 10 821 puheluun ja loppuvuodesta otettiin verkkosivuille mahdollisuus keskustella asiakaspalvelijan kanssa chatissa. Neuvontakeikkoja järjestettiin yli 70 kpl ja opastettuja jäteasemakierroksia 13 kpl.
Henkilöstön määrä on kasvanut vuoden 1999 15 henkilöstä vuoden 2024 66 henkilöön. Henkilöstö viihtyy LHJ:lla hyvin, keskimääräisen työsuhteen pituuden ollessa 9 vuotta ja 5 kuukautta. Moni kesätöihin tullut on jäänyt vakituiseksi työntekijäksi. Joitain henkilöstön jäseniä on ollut jopa ihan alusta tähän päivään asti LHJ:n palveluksessa!
Vuosituhannen vaihteen jälkeen yhtiön logo on vaihtunut parikin kertaa, käytössä oleva valuutta on muuttunut markasta euroksi, ja jätteiden käsittely on muuttunut loppusijoituksesta kohti kiertotaloutta ja entistä tehokkaampaa materiaali- ja energiahyödynnystä. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy toimii edelleen tehokkaasti, vastuullisesti, edistyksellisesti palvellen ja uteliaana uuteen.