Kuolleet eläimet
Tältä sivulta löydät ohjeet eläinten raatojen käsittelyyn ja kaatopaikkasijoittamiseen tilanteessa, jossa eläimiä on kuollut tai lopetettu suuri määrä, ja jossa raatojen tavanomaiset hävityskeinot eivät ole mahdollisia, vaan niiden kaatopaikalle sijoittaminen on käytännössä ainoa vaihtoehto. Ohjeet yksittäisten eläinten hävittämiseen löydät Kiertokaverista.
Eläinten joukkokuolematapauksessa on tärkeä toimia ripeästi, koska mätänevät eläimet aiheuttavat terveys- ja ympäristöhaittaa. Suurten eläinmäärien lopettamiset tai kuolemat tulevat usein yllätyksinä, joihin ei ole etukäteen varauduttu. Tilanteet voivat liittyä esim. onnettomuuksiin (esim. tulipalo), eläintautien torjunnan vuoksi tehtyyn eläinten lopetukseen tai eläinten hoidon laiminlyömisestä johtuviin kuolemiin tai eläinten lopettamiseen.
Kaatopaikkasijoittamisessa on myös huomioitava tuotantoeläintiloilla ja raatojen kuljetuksissa tehdyt toimet, minkä vuoksi tässä ohjeessa on ohjeistettu toimintaa myös tältä osin.
Ennen kuorman tuomista ja epäselvissä tilanteissa ota aina ensin yhteyttä LHJ:n asiakaspalveluun!
Nämä ohjeet ovat tiivistelmä Huoltovarmuusorganisaation ohjeesta. Voit lukea koko ohjeen täältä.
Mikäli eläimet on jouduttu lopettamaan viranomaisen määräyksestä taudin vuoksi tai ne ovat kuolleet kyseiseen tautiin, ainoastaan raadot lastataan kuljetuslavalle. Muut mahdolliset jätteet kuljetetaan eri välineillä loppusijoituspaikalle. Raatoja ei saa siirtää autosta toiseen, vaan ne on kuljetettava loppusijoituspaikkaan samalla autolla, johon ne on pitopaikassa lastattu. Kuljetusvälineiden ei tarvitse olla vaarallisten aineiden kuljetuksiin (myöh. VAK) hyväksyttyä kalustoa, ellei eläimiä ole lopetettu viranomaisen määräyksestä tiettyjen eläintautien hävittämiseksi (esim. lintuinfluenssa ja afrikkalainen sikarutto). Tällöin eläinterveysviranomainen vastaa raatojen kuljetuksen järjestämisestä. Mikäli eläinterveysviranomainen on määrännyt eläimet lopetettavaksi eläintaudin hävittämiseksi, noudatetaan hävittämistä valvovan kunnaneläinlääkärin ohjeita taudin leviämisen estämiseksi.
Eläimet, jotka ovat kuolleet rakennuksen sisälle, pyritään saamaan ulos eläinsuojasta niin, että kuljetuslavalle sijoitettavan muun aineksen määrä jää mahdollisimman pieneksi. Tällöin säästetään loppukäsittelystä aiheutuvissa kustannuksissa. Kuolleiden eläimien noutamisessa ja lajittelussa auttaa pyöräkuormaajan eteen kiinnitetty tukkikoura tai trukkipihdit. Mikäli eläimet on ovat kuolleet muussa kuin tulipalossa, pyöräkuormaajalla voi olla mahdollista ajaa myös ehjän rakennuksen sisälle eläinten noutamiseksi. Jos pyöräkuormaaja ei voi ajaa eläinsuojan sisälle, voidaan raadot sitoa liinaan ja vetää koneellisesti ulos rakennuksesta tai käyttää muita keinoja. Raatoja ei saa siirtää autosta toiseen lastaamisen jälkeen. Mikäli tuotantorakennus on palanut, tulipalojätteet toimitetaan luvanvaraiseen paikkaan, jätelaitoksen tai -yhtiön ympäristöluvan niin salliessa esim. sen hallinnoimalle kaatopaikalle.
Kaatopaikalle jätettä tuovan tahon tulee pystyä kertomaan kuorman sisällöstä oleellisin osin, kuten selvitettävä mistä eläinjätteistä on kysymys, mistä ne ovat peräisin, eläinten määrä, laatu ja mahdolliset eläintaudit. Jäteyhtiön on selvitettävä raatojen esikäsittelytarve sekä mahdolliset esteet kaatopaikkasijoittamiselle. Etukäteisselvitys perustuu kaatopaikka-asetuksen vaatimuksiin. Lisäksi kuolleiden eläinten alkuperäpaikka, lukumäärä tai lukumäärän arvio sekä tuodun jätemassan paino tulee kirjata kuormaa vastaanotettaessa jätekeskuksen vaakajärjestelmän huomiokenttään. Kuorman mukana tulee olla sivutuoteasetuksen mukainen ns. kaupallinen asiakirja, josta selviää tarvittavat tiedot. Lisätietoja asiakirjasta löytyy sivulla 15. Kyseessä on erityisjäte, maksu eläinraadoista määräytyy sen mukaan ja on tästä syystä tavanomaista jätettä kalliimpi. Korkeamman hinnan takia eläinraatokuormissa ei kannata kuljettaa tapahtumapaikalta muuta jätettä, vaan suorittaa huolellinen lajittelu jätteen syntypaikalla.
Ruokavirasto on antanut yleiset ohjeet kuolleiden eläinten hautaamisesta. Voit lukea ohjeet tästä.
Toiminta akuuteissa tilanteissa
Jos hävitettäviä eläinten raatoja on paljon, eikä tavanomaisia hävityskeinoja voida käyttää, on hyvä olla yhteydessä alueen kunnaneläinlääkäriin ja tarvittaessa myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. Tulipalossa tai muissa onnettomuuksissa toiminta käynnistyy tekemällä hälytys hätäkeskukseen. Jos kyseessä on viranomaistoimin vastustettavan eläintaudin epäily tai todettu tauti, antaa kunnaneläinlääkäri ohjeet taudin leviämisen estämisestä eläimiin ja tarvittaessa ihmisiin. Jos eläinterveysviranomainen on määrännyt eläimet lopetettavaksi ja hävitettäväksi eläintaudin vuoksi, vastaa eläinterveysviranomainen hävittämisen järjestämisestä. Muissa tilanteissa eläinten omistaja vastaa raatojen hävittämisestä jäte- ja ympäristölainsäädännön sekä sivutuotelainsäädännön mukaisesti.
Neuvonta ja ohjeistus
Kuolleiden eläinten hävittämiseen saa ohjeita ja neuvoja kunnaneläinlääkäriltä ja kunnan ympäristönsuojelu viranomaiselta. Tarvittaessa mukaan keskusteluun otetaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat-yksikkö, jätelaitos tai muu eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitos. Kunnaneläinlääkäri on keskeinen yhteyshenkilö selvitettäessä, mihin tilalla kuolleet eläimet voidaan sijoittaa (Honkajoki Oy tms. käsittelylaitos / tilan maille hautaaminen / kaatopaikka / joku muu tapa).
Tilan työntekijöiden turvallisuus
Raatoja käsitellessä tulee aina huolehtia hyvästä hygieniasta. Raatoja ei tule tarpeettomasti siirtää tai käsitellä käsin. Mikäli eläimet ovat kuolleet tai ne on lopetettu sellaisen taudin vuoksi, joka voi tarttua ihmisiin (zoonoosi), on tuotantotilan työntekijöiden suojauduttava raatoja käsitellessään. Mikäli kyseessä on tilanne, jossa eläinterveysviranomainen on päättänyt eläinten lopettamisesta, varmistaa eläinterveysviranomainen, että toimija tunnistaa raatojen käsittelyyn liittyvät riskit. Työterveyslaitos antaa tarkempia ohjeita asianmukaisista suojavarusteista ja niiden käytöstä näissä tilanteissa.
Järjestelyt tilalla
- Huolehdi henkilökohtaisesta suojautumisesta sekä työkoneiden raitisilmasuodattimien säännöllisestä vaihdosta
- Siirrä kuolleet eläimet mahdollisimman pian pois eläinsuojasta, mikäli mahdollista
- Varastoi raadot ilmastoidussa ja viileässä paikassa
- Suunnittele raatojen poisviennin reitti
- Estä haittaeläinten ja sadeveden pääsy raatoihin
- Tilaa nouto heti kun mahdollista
- Puhdista, pese ja desinfioi säilytyspaikka ja työvälineet työn jälkeen
Kaatopaikalle raatoja kuljettavan kuljetusliikkeen on oltava rekisteröity sivutuoteasetuksen mukaisesti sivu tuotteita kuljettavaksi kuljetusliikkeeksi. Rekisteröintiä ei kuitenkaan vaadita, jos kuljetusliike on jo rekisteröity jätehuoltorekisteriin jätteen kuljettajana. Sivutuoteasetuksen mukainen rekisteröinti vaaditaan aina, jos raatoja kuljetetaan sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksyttyyn laitokseen (esim. Honkajoki Oy). Edellä mainittuja rekisteröintejä ei kuitenkaan edellytetä kuolleiden eläinten omistajalta. Tarkemmat ohjeet sivutuoteasetuksen mukaiseen rekisteröintiin löytyy Ruokaviraston sivulta:
Ruokaviraston sivuilla on myös nähtävillä luettelo sivutuoteasetuksen
mukaisesti rekisteröidyistä kuljetusliikkeistä.
Raatojen kuljetukseen käytettävien kuljetuslavojen, säiliöiden tai pakkausten on oltava tiiviitä ja katettuja tai suljettuja, ja ne pitää pestä ja desinfioida asianmukaisesti kuljetusten jälkeen. Ajoneuvon renkaat on desinfioitava sen poistuessa alkuperäpaikasta. Kuljetusvälineiden ei tarvitse olla vaarallisten aineiden kuljetuksiin (myöh. VAK) hyväksyttyä kalustoa, ellei eläimiä ole lopetettu viranomaisen määräyksestä tiettyjen eläintautien hävittämiseksi (esim. lintuinfluenssa ja afrikkalainen sikarutto). Tällöin eläinterveysviranomainen vastaa raatojen kuljetuksen järjestämisestä.
Kaikkien raatokuljetusten mukana on oltava sivutuoteasetuksen edellyttämä ns. kaupallinen asiakirja, jossa on mainittu vähintään seuraavat tiedot:
- Lähetyspäivämäärä
- Lähettävän tahon nimi/pitopaikan nimi ja osoite
- Kuljetusliikkeen nimi ja osoite sekä rekisteröintinumero
- Vastaanottajan nimi ja osoite sekä tämän hyväksyntä-/rekisteröintinumero
- Aineksen kuvaus ja sivutuoteluokka
- Eläinlajit
- Määrä
- Lähetyksen vastuuhenkilön allekirjoitus
Asiakirjan laatii aina kuolleiden eläinten omistaja tai muu raadot lähettävä taho, ja se voi olla paperinen tai sähköinen. Asiakirja laaditaan vähintään kolmena kappaleena, joista alkuperäisen tulee kulkea raatojen mukana vastaanottajalle ja vastaanottajan on säilytettävä se itsellään. Lähettävälle taholle ja kuljetuksesta vastaavalle kuljetusliikkeelle jäävät jäljennökset. Raatojen lähettäjän ja vastaanottajan sekä kuljetusliikkeen on pidettävä kirjaa sivutuotteiden lähetyksistä esim. säilyttämällä asiakirjat kahden vuoden ajan.
Hyväksytyksi kaupalliseksi asiakirjaksi raatojen kuljetuksissa voidaan katsoa esimerkiksi:
- Sivutuoteasetuksen mukainen kaupallinen asiakirja
- Kuormakirja
- Rahtikirja
- Lähetyslista
- Jätteensiirtoasiakirja
- Muu vastaava asiakirja
Muissa kuin tulipalotapauksissa eläinraadot pyritään saamaan jätelavalle niin, ettei lavalle tule muuta jätettä (esim. vetämällä raadot liinalla konevoimin eläinsuojasta). Eläinten raatoja ei saa siirtää lastauksen jälkeen autosta toiseen.
Työntekijöiden on suojauduttava työnantajan ohjeistamalla tavalla asianmukaisesti ja tarvittaessa käytettävä hengityssuojainta (FFP2 tai FFP3). Jalkineet on desinfioitava eläinsuojasta poistuttaessa vesipesulla ja desinfiointiaineella. Tilanteissa, joissa eläinterveysviranomainen on määrännyt eläinten lopettamisen eläintaudin hävittämiseksi, tulee eläinten lastauksessa, kuljetuksessa ja hautaamisessa noudattaa eläinterveysviranomaisen ohjeita taudin leviämisen estämiseksi. Näissä tapauksissa kaikki toiminnassa käytetty kalusto tulee pestä ja desinfioida toiminnan jälkeen eläinterveysviranomaisen
kanssa sovitulla tavalla. Suojavarusteet tulee joko käsitellä tai hävittää eläinterveysviranomaisen ohjeiden mukaisesti.
Luontoon kuolleen luonnonvaraisen eläimen hävittäminen on maa- tai vesialueen omistajan vastuulla, mikäli hävittäminen (aiheutuu haittaa tai vaaraa) on tarpeen. Jos on kyse yksittäisestä eläimestä, kuten kuolleesta teerestä, hajottamisesta huolehtii luonnon kiertokulku.
Riistaeläinten, kuten hirvien, hävittämisessä voi riistanhoitoyhdistys avustaa (Suurriistavirka-apu SVRA)
Luonnonvaraisten eläinten joukkokuolematapauksissa tapahtuman vetovastuu voi olla esimerkiksi ELY-keskuksella tai kunnan ympäristöviranomaisella. Mikäli eläinten epäillään kuolleen tarttuvaan eläintautiin, tulee asiasta ilmoittaa kunnaneläinlääkärille.
Sivutuoteasetusta ei sovelleta niihin luonnonvaraisiin eläimiin, joissa ei epäillä tai ei ole todettu ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa tautia. Tällöin niihin sovelletaan kaatopaikka-asetuksen 28 §:ää, eikä niitä ole sallittua sijoittaa kaatopaikalle ilman ympäristöviranomaisen myöntämää lupaa. Eläintautitilanteissa luonnonvaraisten eläinten sijoittamisessa kaatopaikalle voidaan soveltaa tilalla kuolleiden eläinten kaatopaikalle sijoittamisesta annettuja ohjeita. Koko Suomi on luonnonvaraisten eläinten osalta syrjäistä aluetta kyseisessä tilanteessa. Tällöin eläinten raatojen sijoittamispaikan selvittämisestä vastaa kunnaneläinlääkäri tai aluehallintoviraston läänineläinlääkäri yhdessä muiden viranomaisten ja jätealan toimijoiden kanssa
Havaittaessa usean luonnonvaraisen linnun kuolema tai useampia sairastuneita lintuyksilöitä, on syytä viipymättä ottaa yhteyttä lähimpään kunnaneläinlääkäriin. Joukkokuolemana voidaan pitää esimerkiksi useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä samalta alueelta. Kuolleet yksittäiset isot petolinnut on hyvä myös ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokavirastoon. Yksittäistä kuollutta tai sairasta lintua ei pidetä tautiepäilynä, paitsi jos alueella on todettu kyseistä tautia. Yksittäiset kuolleena löytyneet linnut voi myös haudata, mieluiten käsin koskematta, kertakäyttökäsineitä käyttäen ja esimerkiksi lapiolla siirtäen. Hautaamisen jälkeen on kädet pestävä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsidesillä. Vaihtoehtoisesti kuolleen linnun voi poimia muovipussiin ja laittaa sekajätesäiliöön (ei biojätteisiin), jonka sisältö toimitetaan jätteenpolttolaitokseen. Syrjemmällä, esimerkiksi metsässä, kuolleen linnun voi jättää luonnon hajottajaeliöstön ruuaksi.
Ilmoita merkittävät kala-, rapu- ja simpukkakuolemat alueen kunnaneläinlääkärille ja ELY-keskukseen, jotka harkitsevat tapauksen jatkoselvitystarpeen, muun muassa tarvittavat vesi- ja kalanäytetutkimukset.
Huomattavista kala-, rapu- ja simpukkakuolematapauksista on hyvä ilmoittaa myös poliisille, varsinkin jos on syytä epäillä ympäristön pilaantumista. Kuolleiden kalojen, rapujen ja simpukoiden hävittämisestä tulee olla yhteydessä kyseisen kunnan ympäristöviranomaiseen. Luonnonvaraisten vesieläinten raadot voi hävittää tavanomaisen jätehuollon kautta, mikäli määrä on pieni ja niiden ei epäillä kuolleen lakisääteisesti vastustettavaan eläintautiin. Jos tällainen tauti todetaan tai sitä epäillään, huolehtivat eläinterveysviranomaiset raatojen hävittämisen ohjeistamisesta. Muussa tapauksessa useimmiten se, johon haitta kohdistuu, joutuu itse huolehtimaan hävityksestä.
Sivua päivitetty 12.12.2024 kello 10:01